Ekoturismi eli ekomatkailu tarkoittaa kestävän kehityksen ehdoilla tapahtuvaa liikkumista luonnossa. Ensisijaisesti ekoturismilla viitataan juuri luonnossa liikkumiseen, eli esimerkiksi metsissä ja luonnonsuojelualueilla tapahtuvaan matkailuun. Yhä useammin sillä viitataan kuitenkin matkan ympäristöystävällisyyteen kokonaisuutena. Tällöin ei riitä, että varsinaisessa kohteessa toimitaan ympäristöystävällisesti, vaan koko matkan tulee kunnioittaa luontoarvoja.
Ekomatkailuksi voidaan lukea myös matka, jonka pääasiallinen tarkoitus on tutustuminen johonkin luontokohteeseen, voidaan esimerkiksi bongata harvinaisia lintuja tai vierailla tunturissa. Olennaista on kuitenkin aina, että matkustaminen tapahtuu luontoa kunnioittaen.
Usein ekomatkailuun kuuluu myös koulutuksellinen ulottuvuus. Matkan järjestäjät kertovat kohteesta turisteille lisäten näiden tietoa esimerkiksi uhanalaisista eläimistä. Tavoite on, että matkan aikana opitaan millaisia ympäristö-, tai muita ongelmia alueella saattaa olla. Ennen kaikkea halutaan löytää ratkaisuja ongelmien korjaamiseksi ja valistaa matkailijoita siitä, kuinka heidän tulisi omalla käyttäytymisellään edistää kestävää kehitystä.
Esimerkiksi safarilla voidaan oppia, että kuluttajan tai matkailijan ei koskaan pidä ostaa mitään norsunluusta valmistettua tuotetta. On tärkeää, että norsunluun kysyntä vähenee, jolloin intressi norsujen salametsästykselle pienenee.
Ekomatkailu ei ole ekomatkailua, jos siinä ei oteta huomioon myös sitä, kuinka matkustetaan. Kaikki tietävät, että etenkin lentomatkailu on ympäristölle haitallinen tapa matkustaa. Vaikka kohteessa toimisikin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, on kyseenalaista lentää vaikkapa toiselle puolelle maapalloa vain käydäkseen tuossa kohteessa. Ekomatkailu on parhaimmillaan, kun vieraillaan lähikohteissa vaikkapa polkupyörällä tai liikutaan junalla, bussilla tai kimppakyydillä.
Ympäristön kunnioittamisen lisäksi ekomatkailussa halutaan suojella myös alueen kulttuureja ja alkuperäisiä perinteitä. Ekoturisti perehtyy ennakkoon alueen kulttuurin ja sopeuttaa omaa toimintaansa siten, ettei loukkaa alueen väestön elämää. Kulttuuriperintökohteissa voidaan vierailla mutta ainoastaan niin, että varmistetaan, etteivät turistit pilaa ympäristöä.
Turismi on ala, joka kasvaa vauhdilla ympäri maailmaa. Etenkin Aasiassa yhä suuremmat ihmisjoukot haluavat kokea matkailun tarjoamia elämyksiä ja omakohtaisesti vierailla erilaisissa kohteissa ympäri maailmaa. Tämä on tietysti myös hyvä asia, sillä se todennäköisesti lisää ihmisten ymmärrystä maailmasta ja muista ihmisistä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että turismi ei rasita liikaa luontoa eikä tuhoa alkuperäiskulttureja. Siksi ekomatkailu on tärkeää.